BMI-laskuri

Mikä on painoindeksi?

Painoindeksi (BMI, body mass index) on yksinkertainen luku, joka suhteuttaa ihmisen painon hänen pituuteensa. Se lasketaan jakamalla paino kilogrammoina pituuden neliöllä metreinä (kg/m²). Tuloksen perusteella ihminen sijoittuu laajaan painoluokkaan, joka liittyy terveysriskien tasoon. Painoindeksin kehitti belgialainen matemaatikko Adolphe Quetelet 1800-luvulla, ja sitä on käytetty kansanterveystutkimuksessa siitä lähtien.

Iästään ja yksinkertaisuudestaan huolimatta painoindeksi on yhä yksi maailman käytetyimmistä seulontatyökaluista, koska se vaatii vain kaksi mittausta, painon ja pituuden, ja on suurissa väestöissä melko hyvin yhteydessä kehon rasvaprosenttiin. Sen avulla tunnistetaan ihmisiä, joilla voi olla painoon liittyvien sairauksien riski, ja seurataan ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä väestössä.

Painoindeksin luokat

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee aikuisille seuraavat painoindeksin luokat: alle 18,5 on alipaino, johon voi liittyä ravintoainepuutoksia, heikentynyt vastustuskyky ja vakavissa tapauksissa osteoporoosi tai elinvauriot. 18,5–24,9 on normaalipaino, johon liittyy pienin painoon liittyvien sairauksien riski. 25,0–29,9 on ylipaino, johon liittyy kohtalaisesti suurentunut tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonitautien riski. 30,0 ja yli on lihavuus: luokka I on 30–34,9, luokka II 35–39,9 ja luokka III (vaikea lihavuus) 40 ja yli.

Miten painoindeksi lasketaan

Metrisillä yksiköillä: BMI = paino (kg) ÷ pituus (m)². Esimerkiksi 75 kg painavan ja 1,75 m pitkän ihmisen painoindeksi on 75 ÷ (1,75 × 1,75) = 75 ÷ 3,0625 = 24,5, mikä on normaalipainon alueella. Brittiläisillä yksiköillä kaava on (paino paunoina × 703) ÷ pituus tuumina². Laskuri käsittelee molemmat yksikköjärjestelmät automaattisesti: valitse haluamasi ja syötä mittasi.

Painoindeksin tärkeät rajoitukset

Painoindeksi on hyödyllinen väestötason seulontatyökalu, mutta yksilöön sovellettuna sillä on hyvin tunnetut rajoitukset. Se ei erota lihasmassaa rasvasta, joten lihaksikkaan urheilijan painoindeksi voi olla ylipainon alueella, vaikka rasvaa on vähän, ja normaalipainoisen mutta rasvaprosentiltaan korkean ihmisen painoindeksi voi näyttää terveeltä, vaikka terveysriskit ovat koholla.

Painoindeksi ei myöskään kerro, mihin rasva on kertynyt. Sisäelinten ympärille kertyvä viskeraalinen rasva liittyy suurempiin terveysriskeihin kuin ihon alle kertyvä rasva, ja kahdella ihmisellä, joilla on sama painoindeksi, voi olla hyvin erilainen rasvan jakautuminen ja terveysriski. Siksi vyötärönympärystä käytetään usein painoindeksin rinnalla.

Painoindeksin raja-arvot on laadittu pääasiassa eurooppalaisten väestöjen tietojen perusteella, eivätkä ne välttämättä sovi kaikille väestöryhmille yhtä hyvin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi aasialaistaustaisilla terveysriskit voivat kasvaa jo matalammilla arvoilla, ja jotkin terveysjärjestöt suosittelevat heille matalampia rajoja.

Usein kysytyt kysymykset

Onko painoindeksi luotettava urheilijoilla ja kehonrakentajilla?

Ei luotettavasti. Lihaskudos on huomattavasti tiheämpää kuin rasvakudos, joten lihaksikkaiden urheilijoiden painoindeksi on usein ylipainon tai jopa lihavuuden alueella, vaikka rasvaa on vähän ja sydän- ja verenkiertoelimistön kunto erinomainen. Liikunnallisille ihmisille rasvaprosentti on mielekkäämpi mittari kuin painoindeksi.

Sopiiko painoindeksi lapsille ja nuorille?

Ei suoraan. Kasvavien lasten ja nuorten kehonkoostumus muuttuu, joten heidän painoaan arvioidaan iän ja sukupuolen mukaisilla kasvukäyrillä aikuisten raja-arvojen sijaan. Suomessa lasten painoa seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa ISO-BMI:n avulla, joka muuntaa lapsen painoindeksin aikuisten painoindeksiä vastaavaksi.

Mikä on terveellinen painoindeksi ikääntyneillä?

Joidenkin tutkimusten mukaan hieman korkeampi painoindeksi, noin 25–27, voi yli 65-vuotiailla liittyä parempaan terveyteen, osin siksi, että pieni ylimääräinen paino antaa puskurin sairauksien aiheuttamaa laihtumista vastaan. Yhteys on kuitenkin monimutkainen, ja yksilön terveydentila merkitsee enemmän kuin yksittäinen luku. Keskustele painonhallinnasta aina terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Kuinka usein painoindeksi kannattaa tarkistaa?

Painoindeksi on hyödyllisin satunnaisena tarkistuksena, ei päivittäin tai edes viikoittain seurattavana lukuna. Paino vaihtelee päivän aikana 1–3 kg nesteen, ruoan ja muiden tekijöiden vuoksi. Kuukausittainen tarkistus tai tarkistus muutaman kuukauden välein riittää useimpiin tarkoituksiin.

Painoindeksin lisäksi: muita tapoja arvioida painoa

Vyötärönympärys on yksinkertainen ja merkityksellinen lisämittari. Yli 88 cm:n (naiset) tai yli 102 cm:n (miehet) vyötärönympärys liittyy suurentuneeseen sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskiin painoindeksistä riippumatta. Vyötärön ja pituuden suhde (vyötärönympärys jaettuna pituudella, tavoitteena alle 0,5) on toinen yksinkertainen mittari. Rasvaprosenttilaskuri arvioi rasvan määrää mittanauhan avulla, ja kehonkoostumusmittaus kertoo rasvan, lihasten ja luuston määrästä tietoa, jota painoindeksi ei anna.